perjantai 30. elokuuta 2013

22.

Olisi helppoa jos kaikki muutokset olisivat sellaisia, joita ihminen ei voi hallita. Kuten kuolema ja luonto. Läheisten kuolemalle harvoin voi minkään, ja jossittelu on sellaisissa asioissa turhaa. Kun jokin kuolee, sen aika on kulunut loppuun ja se siirtyy takaisin luonnon kiertokulkuun - en sano että niin on tarkoitettu, mutta niin se vain tapahtuu, eikä sille pieni ihminen voi yhtikäs mitään.

Pahinta ovat ne muutokset, joille itse voit tehdä jotain. Seisot ja tuijotat ovia - jos sisään astuu, tuskin pääsee enää takaisin. Jos mietit liian kauan, kaikki ovat saattavat sulkeutua.Vaikka ajattelet järjelläsi ja kuuntelet sydäntäsi, et siltikään tiedä mistä ovesta astua. Pelottaa, että kuljettuasi yhdestä ovesta huomaat, että toinen olisi sittenkin ollut se parempi vaihtoehto, mutta enää et pääse takaisin. Pelottaa, että valitset väärin, ettet olekaan tyytyväinen valintaan josta et voi syyttää kuin itseäsi. Etkä voi saada kaikkea, se olisi epäreilua muita kohtaan. Ne jotka eivät valitse, jäävät ilman. Eivätkä valintasi voi aina miellyttää kaikkia osapuolia. Siksi joskus tuntuu, että olisi vain helpompi poistua täältä vähin äänin - ei tarvitsisi valita tai katkeroittaa muiden mieliä. Voisi jäädä ihmisten muistoihin, sellaisena kuin he sinut muistavat. Jos olet tähän asti valinnut hyvin, he muistavat sinut vielä kauniimpana kuin ikinä uskalsitkaan toivoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti