3.

Alkuviikko on lähtenyt siinä määrin melko hyvin käyntiin, että olen ainakin yrittänyt noudattaa suunnitelmiani.

Aamuisin herääminen on aivan yhtä vaikeaa kuin ennenkin, mutta ainaakin puuro on aamupalana toteutunut joka aamu, mistä olen sentään melko ylpeä. Sunnuntaina meni muutenkin ruokailut aika nappiin, vaikka tosiaan se välipala jäi väliin, kuten eilen ja tänäänkin. Sunnuntaina salaatti vaan jostain syystä etoi enkä meinannut saada sitä alas. Reaktio saattoi kyllä johtua tofusta, johon en ole vieläkään kovin tottunut. Tai ehkä tofu ja lehtikaali eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä. Hyvältä se kuitenkin näytti.

Tofu, kuinka oppisin pitämään sinusta?

Maanantaista puhumattakaan. Liian raskaan lounaan jälkeen äklötti kaikki, kunnes illalla iski sudennälkä. Ja pikkusisko kasaili kerrosleipiä - ja minä perässä. Vieläpä paahtoleivästä.

Tänään puolestaan, aamu sujui oikein hyvin, sillä sain itseni ylös jo puoli yhdeksän, kiitos Varamiespalvelun edustajan. Aamupala ja lounaskin tuli syötyä, mutta iltapäivällä lähdin haastatteluun tuonne Varamiespalvelulle, jonka jälkeen ajauduin shoppailemaan - ja hupsis, huomaan etten olekaan kohta kuuteen tuntiin syönyt mitään. Yksi vissyhän lasketaan välipalaksi. Vaikka ostoskeskuksessa pystyin vielä vastustamaan Subwayn kiusausta, päädyin lopulta pizzeriaan syömään salaattia. Noh, en osaa kuitenkaan olla vihainen itselleni, kun koko muu päivä on mennyt niin hyvin.

Kävinpä haastattelusta tullessani vilkaisemassa tilini saldoa, ja onnekseni huomasin palkkarahojen saapuneen hieman etuajassa. Niinpä pääsin samalla reissulla kiertämään alennusmyyntejä - en tosin hullun maanisesti, vaan tietyt ostokset mielessäni.

Nykyään on todella harvinaista, että palaan shoppailureissulta näin mielissäni. Löysin Top Sportista -30% alennuksesta viimeinkin seuraajat jo yli 6-vuotiaille Puman tossuilleni. Aikoinaan Citymarketista ostetut raihnaiset veteraanitossut jäävät nyt marjastuskengiksi. Maksoin 90 euroa tästä Nike Air Pegasus + 29 parista. Tervetuloa kotiin, pikkuiset!

Let's fly together!

Lisäksi mukaan tarttui mukavat urheiluhousut ja urheiluliivit. Uudet lenkkarit ja urheiluvaatteet ovat kyllä loistavia motivaattoreita. Palan halusta lähteä ensimmäiselle taipaleelle uusien popojeni kanssa. Eikä uusia kenkiä sovi jättää kaappiin pölyyntymään, joten en usko keksiväni kovinkaan montaa tekosyytä lenkkeilyn välttämiseen.

Onnistuin myös vihdoin ja viimein löytämään chia-siemeniä, joita olen etsinyt pitkin maita ja mantuja kissojen ja koirien kanssa. Löytyi niinkin yksinkertaisesta paikasta kuin Life. Onneksi Punnitse & Säästä-kaupan myyjä kehotti kyselemään sieltä. Nyt minulla on yksi uusi raaka-aine smoothieihin, joiden sielunelämään olen päättänyt tutustua aivan perin pohjin. Tuskin kaikki vegeurheilijat niitä joisivat, jos niissä ei oikeasti olisi potkua?

Potkusta puheen ollen, liikkuminen ei ole vielä lähtenyt kovin vauhdikkaasti käyntiin. Selkä on aina aamulla pirun jumissa, joten aamulla lenkille lähteminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Olen kuitenkin googlaillut venytyksiä kaikille mahdollisille lihaksille jotka saattaisivat saada ristiselän kiukuttelemaan, ja alun kankeudesta huolimatta aloittanut venyttämään niitäkin lihaksia jotka ovat kuin sementtiä. Active Isolated Stretching vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselle (ja tehokkaalle, mitä nopeasti muiden mielipiteitä tutkailin) joten tätä aion testailla eteenkin sen vuoksi, että luin jonkun kehuneen tämän venyttelytyylin helpottaneen hänen selkäkipujansa valtavasti. Myöhemmin tullaan näkemään auttaako tämä minua ja mystistä ristiselkääni tulemaan paremmin toimeen.

Selän takia en ole juuri käynyt juoksemassa, sillä pelkään tärähtelyn pahentavan tilannetta entisestään. Sen sijaan olen käynyt keräämässä lakkoja, mustikoita ja sieniä. Sekään kyyristely tuskin helpottaa kipua tippaakaan, mutta muuten eteenkin lakkojen metsästys sai minut erittäin hyvälle tuulelle. Olen aina vihannut mustikoiden keräämistä, koska se on niin hidasta. Lakkojen kerääminen on vielä hitaampaa, mutta suon rauhallinen ympäristö ja harvakseltaan kasvavat oranssit timantit tekivät kokemuksesta melkein seikkailun. Välillä joudut varomaan ettet uppoa suohon, toisinaan joudut vaeltamaan useampia kymmeniä metrejä löytämättä lakan lakkaa - kunnes ehkä löydät suorastaan loistavan marja apajan. Hyttyset ja muut mönkiäiset   laimensivat hieman tunnelmaa, mutta ensi kerralla muistan pukea hupparin ja laittaa huivin päähän. Kyllä, luulin vielä suihkunkin jälkeen jonkun ötökän seikkailevan hiuksissani. Samalla reissulla tarttui mukaan keskellä polkua kasvaneet kanttarellit, joista väsäsin seuraavana päivänä kanttarellikastiketta tomaattikastikkeen sijaan. Enkä edes pidä sienistä, mutta jokin korkeampi voima sai minut syömään sitä muutaman lusikallisen.

Nyt kuitenkin lähden koeajamaan uusia lenkkareitani, sanoi selkäni mitä sanoi. Saatan kyllä katua tätä huomenna.