6.

Silloin kun kaikki vituttaa (tapetit on vedetty huoneeseen väärin päin ties kenenkä toimesta, itse olen valinnut maalin sävyn ihan pitkin vittua, yksikään lista ei sovi huoneen väreihin, kaikki on jo lakattu eikä millekään voi tehdä mitään ja tekee vaan mieli itkeä ja huutaa etten remontoi mitään enää ikinä koskaan milloinkaan) niin siihen ei auta mikään muu kuin sellaiset puuhat, joita edes tälläinen luuseri ei voi sössiä.

Ei ole ehkä mitään terapeuttisempaa kuin istuminen umpeenkasvaneessa puskassa naama norsunvituilla keräämässä villivattuja. Tuulee, on helvetin kylmä ja vatunvarret repii käsiin naarmuja. Kuulokkeista pauhaa kiukuttelumusiikki ja kaiken tämän kärsimyksen keskellä on ihan kiva tajuta, että ehkä tummat ja turkoosit yksityiskohdat pelastaisivat harmaat seinät jotka näyttävät nyt lähinnä vauvansiniselle. 

Koska kaikki kiukku ei kuitenkaan ole haihtunut, menen seuraavaksi varmaan keräämään pihalta käpyjä. Sitä jouduin tekemään aina pienenä iskän ollessa lomilla ja äidin töissä. Ei saatu ruokaa jos ei kerätty käpyjä, saatana.