7. Kikherne-bataattipaistos

Tänään oli taas se hirveä päivä, kun minä lähdin kaksipuolisen kauppalistan kanssa S-markettiin, tuonne parin kilometrin päähän. Vihaan isoja ostosreissuja (mutta niin kaikki muutkin, joten ylläri pylläri, minähän sinne kauppareissulle joudun) ja vielä enemmän vihaan ostoskärrejä, joiden kanssa tuntuu sille että olen kaikkien edessä ja pelkään kolarovani jokaiseen mahdolliseen hyllyyn. Siksi olin tänään taas itsepäinen, ja otin perässä vedettävän korin - kyllä nää ostokset siihen mahtuu. Juupa juu...

Inhoan sitä, kuinka meidän lähikaupoissa tavarat on sijoiteltu kauppaan vailla järjen häivää. Tietysti vihannekset on ensin, että tomaatit varmasti liiskautuu sinne korin pohjalle, yrteistä puhumattakaan. Maitotuotteet, jauhot, juomat ja muut painavat tuotteet ovat tietysti ihan viimeisenä. Iskä joskus perusteli tätä sillä, että suurin osa ihmisistä tulee ostamaan kaupasta maitoa ja ne on paras sijoittaa viimeiseksi, että ihmiset matkallaan kohti maitohyllyä lastaisivat koriinsa kaikkea sitä mitä ei ollut tarkoitus ostaa. Kuinka hyvänsä, vihaan sitä kun joudun jatkuvasti järjestelemään tavaroita korissa uudestaan, etteivät salaatit ole ihan muhennosta kassalle päästyäni.

Toinen asia, mikä vituttaa, on valikoima. Kuinka voi olla mahdollista, että S-marketista ei saa kesällä kukkakaalia? Okei, oli siellä hyllyssä paikka ja kaksi puoliksi mätää yksilöä. "Toimituskatko :)" on sellainen selitys jota mun on vaikea niellä, eteenkin kesällä sellaisesta kasviksesta, jota kasvaa ihan Suomessakin!

Kävin sitten K-marketissa vielä tutkailemassa kukkakaali tilannetta. Siellä ei ollut edes hyllyssä paikkaa. Käsittämätöntä. Sieltä sain sentään mukaan vielä kananmunat ja venhäjauhot, jotka eivät vetokoriin mahtuneet. Kummassakaan kaupassa ei ollut myöskään minttua.

Alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi äiti ruoka-ostoksilleen lähtiessä ajaa suosiolla 25 kilometrin päähän prismaan. Itse en pidä myöskään isoissa kaupoissa käymisestä, sillä siellä ruokaa notkuvien (viisihenkinen perhe) ostoskärrien kanssa toikkaroiminen tämän ikäisenä antaa lähes väkisin yh-teiniäiti leiman. Ei sillä että minua kiinnostaisi, mutta vähän taitaa kiinnostaa kumminkin.

Koko tämä kukkakaali-vitutus johtaa juurensa siihen, että bongasin pinterestissä ihanan kukkakaalisalaatin (linkki alkuperäiseen reseptiin) jota oikein paloin halusta kokeilla tälläisenä sateisena kesäpäivänä. En kuitenkaan lannistunut kukkakaalin puutteesta, vaan päätin jälleen kerran fiksata ohjetta ostoskorin ja jääkaapin mukaiseksi. Eipä tuota enää oikein salaatiksi rohjennut kutsua.

KIKHERNE-BATAATTIPAISTOS
3 annosta (2 nälkäistä)

1 keskikokoinen bataatti kuutioina
2 pientä porkkanaa viipaleina
1/2 kesäkurpitsa lohkoina
250 g kikherneitä
rasiallinen kirsikka- tai minuluumutomaatteja puolitettuna
(1 sipuli lohkoina - itsehän tämän unohdin, hyvin toimi ilmankin)
6 laakerinlehteä

Mausteseos:
2 rkl oliiviöljyä
1/2 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl juustokuminaa
1 tl suolaa
1 tl kurkumaa
1 tl chilijauhetta

ruukullinen persiljaa hienonnettuna
2 rkl rusinoita

Tämän voi tehdä kahdella tyylillä. Eli siten miten tämä kannattaisi tehdä, ja siten miten minä tänään laiskuuksissani tein.

1. Fiksut: pilko kasvikset kulhoon, lisää kikherneet, laakerinlehdet ja mausteseos, sekoita hyvin. Levitä levitä leivinpaperilla vuoratulle pellille, paahda uunissa 25-40 minuuttia 225C välillä käännellen.
   Minä: pilko kasvikset uunivuokaan, lisää kikherneet, laakerinlehdet ja mausteseos, sekoita hyvin. Paahda uunissa 25-40 minuuttia 225C välillä käännellen.
2. Fiksut: kaada kasvikset tarjoiluastiaan, lisää hienonnettu persilja ja rusinat. Nauti.
   Minä: sekoita vuokaann hienonnettu persilja ja rusinat. Nauti.

Näissä tyyleissä ei ole oikeastaan muuta eroa, kuin että fiksulla tavalla tehtynä kasviksiin tulee parempi paahtopinta ja minun tyylilläni tiskiä tulee huima yksi astia vähemmän (paitsi jos käyttää päätään, ja tekee mausteseoksen ensin siihen samaan kulhoon, jossa ainekset sekoittaa...) mutta niin tai näin, voin luvata että kummallakin tyylillä tästä tulee ihanaa ja lämmittävää. Paahtoaika riippuu uunista, kasvisten koosta ja siitä, kuinka pehmeiksi ne haluat. Itse pidin melkein tuon 40  minuuttia. Vaikka alkuperäisohjeessa tätä on mainostettu mausteiseksi, niin omat makunystyräni kyllä koleilla syksykeleillä lisäisvät vielä vähän chiliä ja paprikaa. Alkuperäisohjeessa kikherneitä ei ole käytetty uunissa, mutta omasta mielestäni niistäkin tulee vähän maukkaampia uunin kautta. Ja ne jotka miettivät, miksi tomaattini näyttävät noin freeseiltä - tässä tapahtui toinenkin unohdus, sillä muistin heittää ne vasta puolivälissä paahtoa uuniin.