35.

Muistan kuinka tuossa jokin aika sitten uhosin alkavani pitämään oikeasti liikuntapäiväkirjaa, ja pari postausta sitten teinkin oikein sen liikuntasuunnitelman. Nyt on ehkä aika päivitellä mihin olen näillä eväillä suksinut. 

Viime torstaista käyntiin lähtenyt päiväkirja näyttääpi seuraavalta:

26.9 Ratsastus, 3 km juoksulenkki

27.9 Vapaa

28.9 Ratsastus, 3 km juoksulenkki

29.9 Ratsastus

30.9 2h kävelylenkki

1.10 Ratsastus

2.10 Kyykkyjä

Eli no, ei paha mutta voisi olla parempikin. Lyhyesti kerrattununa mun viikkotavoitteeni ovat siis vähintään kahtena päivänä hikiliikuntaa (joka tällä viikolla toteutui juoksun merkeissä), vähintään kahtena päivänä jotain kestävyyttä (ei toteutunut, ainoastaan yksi pitkä kävely), yksi vapaa ja muina päivinä kevyttä liikuntaa. 

Alkuviikko menikin aika lupaavasti, sillä kerkesin torstaina ja lauantaina tallilta niin ajoissa takaisin, että ihan oikeasti ehdin käymään juoksemassa. Olen vieläkin aika pelokas näiden polvien suhteen enkä siksi ainakaan vielä uskaltaisikaan käydä juoksemassa kuin tuon pari kertaa viikossa, ettei vaan hajoa taas tottumattomuuttaan. Nuo 3 km juoksut menivät ihan kohtuullisen kivuttomasti, silleen ettei oikeastaan edes tarvinnut ajatella tuota polvea. Tallilla olen käynyt ahkeraan ja vaikka se ei juurikaan kunnon liikuntaa ole, niin ainakin se tekee hermoille hyvää - vaikka tiistaina uskaltauduinkin Vindyn selkään, ja ihan rehellisesti voin sanoa että kemiat eivät oikein kohdanneet. Eilen mun taas oli tarkoitus mennä pitkälle kävelylle, mutta keksien leipominen vei kaiken huomioni ja illalla menin L:n kampaamoon (nyt on niin ihana tukka taas ♥) ja sieltä takaisin tullessa kello näyttikin jo melkein kymmentä. Hätäpäissäni sitten kidutin itseäni kyykkäämällä, koska henkilökohtaisesti inhoan kyykkyjä ja muutenkin. En mä niitäkään tehnyt kuin pari sarjaa, mutta se oli niin hirveää että opin läksyni: älä leivo pipareita vaan mene lenkille. 

Nyt tuolla onkin  niin loistava ilma, että voisinkin potkia I:tä vähän persuksille ja suostutella kanssani käppäilemään lehtisateeseen! Tosin ilma on myös niin kaunis, että voisin asettua vain sängylle lehtiöni kanssa ja aloittaa Nano13-juoneni suunnittelun ihan virallisesti. Muhun on nyt purrut niin kamala nanokärpänen, kun foorumit ja nanon sivut alkavat pikkuhiljaa täyttyä nanoilijoista!