Koko eilisen illan ja iltapäivän tuota peliä enemmän ja vähemmän tuijottaneena mun alkoi tehdä mieli keksejä niin paljon ettei ollut kaukana etten olisi alkanut niitä keskellä yötä leipomaan. Normaalisti en ole mikään keksimaanikko, rakastan kyllä dominoita ja Kantolan kanelikierteet ovat ihania mustaan kahviin dipattuina ja subwayssa tulee joskus nauttineeksi keksin. Mulle iski sellainen kunnon subway-keksi himo, joten koko yön etsin kivaa keksireseptiä. Harmi vaan, etten tajunnut samantien googlettaa subway cookies recipeä. Tänään iltapäivällä siis tein keksejä suhteellisen yksinkertaisella ohjeella (koska rehellisesti sanottuna olen sitä mieltä että lähes kaikki hirveän monimutkaiset ohjeet ovat lähinnä huijausta) mutta eihän niistä mitään subwayn meheviä keksilöisiä tullut. Ihan pipariksi meni, hah, eivät nuokaan pahoja ole, mutta murumaisia ja sitä mä en ajanut takaa. Ei sillä, kyllä niitäkin kuusi nautti ihan mielellään, mutta tämä sota ei ole vielä ohi.
En ole koskaan ollut kaksinen keksien leipoja, ja nyt olen ottanut pyhäksi tehtäväkseni oppia edes yhden loistavan keksireseptin. Sillä välin näpytän keksipeliä - äläkää ikinä aloittako, sillä joudutte myymään sielunne sille. Tai aloittakaa vaan, niin en ole tässä kusessa yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti