31.

Onko väärin jos joskus ei vaan huvita?

Minä päätin ettei ole. Siksi en julkaissut perjantaina ruokapäiväkirjaa enkä edes kirjoittanut viikonlopun syömisiäni ylös. Viimeviikko oli sellaista hektisyyden, tylsyyden, laiskuuden ja ahdistuneisuuden vuoristorataa, että ehkä tämä pieni paussi teki ihan hyvää. Nyt on maanantai ja aloitin uuden viikon. Päätin unohtaa kaikki viimeviikon ikävät tapahtumat ja ottaa taas itseäni niskasta kiinni - käymällä esimerkiksi kaupassa ostamassa jotain muutakin kuin kakkutarvikkeita.

Tunnustan että söin eilen puolikkaan pötkön dominoita ja tein ihan oikeita lämpimiä voileipiä. siis ihan juuston kanssa. Sen lisäksi tuli syötyä I:n synttäreillä lautasellinen kanelikeksejä ja paljon kääretorttua. Söin myös pizzaa. Olen siitä kummallinen ihminen, että syön ahdistukseeni vaikka se ei minun kohdallani auta pennin hyrrää, ainoastaan pahentaa kaikkea. Sen takia kai päätin vähän höllätä narua ja päättää etten tunne morkkista. Maanantaina sitten taas leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä, kun elämä ei aina päästä henkisesti helpolla.

Vaikka olihan viimeviikossa kivojakin asioita. Kuten kivat säät, lähiruokamessut ja kiva sää. Täksi viikoksi on luvattu kylmää. Pitää käydä huomenna keräämässä naapurin puutarhasta loputkin luumut ja pari kurpitsaa, etteivät palellu. Kesäkuukaudet alkavat olla nyt ihan lopullisesti finito - yllättävän kauan niitä kestikin. Tänään oli jo niin vilakka ratsastaessa, että en voisi uskoa reilu viikko sitten ratsastaneeni kesätopissa.

Pimenevää syksyä valaisee lämmin tee, kynttilät ja tietty kaikki kivat teemakuukaudet. Docventures haastaa koko Suomen Lihattomaan Lokakuuhun johon myös itse liityin, vaikka I väittääkin sen olevan "huijausta". Liityin lähinnä pystyäkseni kutsumaan tapahtumaan ihmisiä, joita se saattaisi kiinnostaa - ja olen tietty myös itse ihan no meat. Kaikki siis osallistukaa! Tämän jälkeen siiten päästään Movemberiin johon itse en vähäisen parrankasvuni takia oikein voi osallistua, mutta onneksi marraskuussa on myös ihana National Novel Writing Month, johon osallistuin viimevuonna ensimmäistä kertaa viiden jänistysvuoden jälkeen. Voitte siis olla aivan varmoja että myös tänävuonna Tiina viihtyy näppiksen ääressä vähintään tunnin päivässä ja en usko että pystyn säästämään blogiakaan nano hehkutukselta ja angstaukselta. Sen jälkeen tuleekin jo Joulu, ja sehän on ihan oma lukunsa.

Kurpitsamaa! Jossa kasvaa myös tomaatteja.

Rasian etiketistä huolimatta nämä ovat luumuja.

Jättikurpitsan "poikasia" lähiruokamessuilla.